wadap

Julia: Tervehdys hesasta. Eipä oo taaskaan tullut postailtua, nyt mulla on sentään hyvä syy. Täällä ollut armoton muuttohässäkkä päällä, oon nyt vasta (sattuneesta syystä) saanut kamoja oikeille paikoilleen, enkä asu enää jätesäkkimeressä. Havainnollistamaan: hukkasin yks ilta puhelimeni. Etsin ja etsin, ei löytynyt. Kone päälle ja faboon sanomaan jollekkin että soittaa siihen. Salla sattui paikalle, soitti ja puhelimen avunhuudot alkoivat kuulumaan. "Mitä vittua, missä se oikein soi". Kurkkaus sohvan alle ja ohho, siellähän se. En vieläkään pysty ymmärtämään miten se oli sinne päätynyt. Ai että miten niin kaaos?

Iinan pöksyt sopi pudonneisiin lehtiin.

Niin minäkin. Melkein.

Nyt tosiaan elämä alkaa näyttämään paremmalle, joten ehkä se blogin päivittelykin alkaa maistumaan :)

missä mennään

Saara: Haluan että muistat tän hetken aina. On 26. päivä syyskuuta. Ilma on niin täydellisen syksyinen kuin vaan voi. Oot vielä 18.

Muistit taas tänään että pystyt sittenki siihen parhaaseen suoritukseen. Välillä olit jo unohtanu sen.

Huomasit myös vasta että sulla on poskipäät! Oot ettiny ja odottanu niitä koko ikäs. Et ookkaan enää se muussinaama. Näytät naiselta.

Kaikesta huolimatta sulla on myös joku jonka aivot näyttäs olevan rakennettu samalla kaavalla: se toinen tietää mitä tarkoitat, kun et osaa selittää ja tietää mitä ajattelet, kun et halua puhua.

Kerran kysyit joltain tuntemattomalta sielulta, miten kestät talven? Miten jaksat taas monta kuukautta armotonta pimeyttä ja elämän jämähtyneisyyttä? Hän vastasi: Hymyile. Sulla on ihan uskomattoman kaunis hymy.

Kaikessa korniudessaan se tuntui susta oikeestaan aika lohduttavalta.

ombre hair

Saara: Huomasin että mulla on kertyny koneelle aika paljon Ciaran kuvia. Toi ombrevärjäys on vähä pyöriny mielessä lähiaikoina...

Ciaralla on kyllä muutenki aina niin täydelliset hiukset. Huokaus. Kaikki kuvat on jostain googlesta varmaan.

the smithsiä, jersey shorea ja mikropitsaa

The Smiths - Girlfriend in a coma

Julia: No joo. On mulla näköjään tuo muuttohommelikin alkanut edistymään.

boom badoom boom bass

Saara: Oi kesä kesä kesä.

oh nooo

Julia: Että semmosta. Alkaa tässä jo vähän polttelemaan: meikäläisellä muuttopäivä senkun lähestyy. 12 päivä, 7.00 muuttomiehet tulee nakkelemaan mun tavaroita autoon ja mulla on edessä kevyehkö kymmenen tunnin ajomatka koiran ja randomin kuskin kanssa. Toivottavasti se ymmärtää että mun täytyy saada ruokaa ja vessataukoja säännöllisin väliajoin.

Saara, ootko huomannu että me ollaan nyt skarpattu! Ollaan postailtu paaaljon. Oon ylpee meistä. Erityisesti tuosta lauantai-illan älynväläyksestä...

mitä yhteistä...

Saara: En nyt oikeestaan onnistunu tavottaa sitä ideaa mikä mulla on tosta nenäkorun laittamisesta mutta näillä mennään. Mietityttää vähän että millanen jälki siitä jää jos joskus pitäs ottaa pois... reikä? Tai melkeen vielä pahempi ois sellanen punertava "möykky" ihon alla. Hmmm. Nyt alan kattoo Jersey Shorea. Joskus musta tuntuu että tulisin hiton hyvin toimeen Jennin aka J-Woww:n kanssa.

oh maaaaaan

Julia&Saara: Päätettiin lähtee bilettämään.

Oltiin vähän että "wtf".

Meitä myös vähän jänskätti. Ei niin innoissaan, ei ollakkaan tuota juhlimispuolta harjoitettu.

No words needed.

0109

Julia: Vähän eilistä fotoa. Piti kirjotella jotain "järkevääkin" mutta enpäs kyllä ehdikkään, lupauduin Liisalle pitämään ovea auki kun se kantaa jotain tavaraa uuteen asuntoon! Ja ennen kun poistun omasta kämpästäni voisin vielä tehdä jotain tälle naamalle, en halua pelästyttää vastaantulijoita...